Samu Mänttäri vasemmalla Malisen roolissa
Pisarat tarjoaa uusille näyttelijöille mahdollisuuden lähteä kokeilemaan teatterin tekemistä ilman korkeaa kynnystä. Monet ylioppilasteatterilaiset ovatkin aloittaneet ylioppilasteatterissa juuri Pisarat-lyhytnäytelmissä. Viime syksynä ylioppilasteatteriin tiensä löytänyt Samu Mänttäri kertoo esiintymisen olevan hänelle mielekästä.
– Armeijavuosi ilman esiintymistä ehti kasvattaa janoa, ja kaipasin takaisin parrasvaloihin, Mänttäri tarkentaa.
Mänttäri peräkylän nörttinä Jonina
Teatteria Mänttäri kertoo tehneensä vasta pariin otteeseen lukion aikana, mutta aivan ummikko hän ei ole. Lavakokemusta hänelle on kertynyt monien vuosien sirkusharrastuksesta.
– Minulle on aina ollut hankalaa vuorosanojen muistaminen, niin tälläkin kertaa.
Rooliin heittäytyminen sen sijaan on Mänttärille luontevaa, etenkin jos hahmolla on jokin selvä piirre, johon tarttua.
Pisaroissa Mänttäri ehtiikin tehdä monta roolia, sillä liskopihassa hän ehtii tehdä peräti kolmoisroolin.
– Malinen on yliopistolta revitty fuksi hoitamaan liskopihan talousasioita. Joni puolestaan on peräkylän nörtti, joka hoitaa tietotekniikkaa. Turvallisuuspäällikkö Mutanen taas on asehullu, joka on lyhyestä esiintymisestään huolimatta mielestäni hauskin hahmo esittää, Mänttäri paljastaa.
Mänttäri lempihahmossaan Turvallisuuspäällikkö Mutasena
Mänttärin lempirepliikki:
– Joko nyt saa ampua?!?
Puolen hehtaarin parkkipaikalla Mänttäri nähdään sekä Jäniksen että Reippaan roolissa. Näistä Jänis on bemaristaan ylpeä ammattikoululainen ja Reipas taas koiraa muistuttava lemmikki-ihminen.
Mukavinta ylioppilasteatterissa Mänttärin mukaan on ollut ylioppilasteatterin omituisten otusten kerho, johon on päässyt sisälle. Harjoituksissa on ollut hauskaa, ja Mänttäri on saanut uusia ystäviä.
– Jostakin syystä taideihmiset tuppaavat aina olemaan melko mielenkiintoista sakkia. Sinne kuulun minäkin, omieni joukkoon, Mänttäri naurahtaa.
Jännittäminen on Mänttärin mukaan viime vuosina ollut jo hyvin vähäistä, eikä hän usko jännittävänsä pahemmin tälläkään kertaa. Hän toivottaakin kaikki katsojat tervetulleeksi Pakkahuoneelle.
– Nauttikaa esityksistä ja muistakaa, että saa nauraa!
Kuvat ja teksti: Rebekka Solje
Joensuun ylioppilasteatteri 