Pisarat XVII sukeltaa arkistojen kätköihin

7 Hel

 

84394186_2822384944507992_8751462281868476416_o

Vuoden 2020 Pisarat-lyhytnäytelmäkokonaisuus kantaa numeroa 17. Pisaroiden teemaksi valikoitui Arkistojen aarteita tuottaja-dramaturgipari Netta Kivimäen ja Tiina Lampénin sukellettua muisto- jensa syövereihin. Jokainen tämän vuoden Pisarat-kokonaisuuden esitys on nimittäin nähty aiem- minkin!

– Meitä kiinnosti nähdä, millaiseksi vanha teksti muotoutuu vuosia myöhemmin uuden ohjaajan kä- sissä, kertoo kokonaisuudesta vastaava Lampén. – Pisaroissa on nähty vuosien mittaan todella hyviä esityksiä, joten halusimme antaa osalle niistä uuden elämän.

Kymmenen vuotta sitten Joensuun ylioppilasteatterissa puhalsivat muutoksen tuulet, sillä studioteatteri Monttu oli juuri haudattu, ja teatterin väki muutti Väen talolle. Samankaltaisissa tunnelmissa ollaan nyt, kun Väen talo on jätetty taakse ja ylioppilasteatteri asettuu pikkuhiljaa aloilleen Kulttuu- ritehdas Siihtalaan.

– Siitä se idea lähti. Kymmenen vuotta sitten tosi moni asia meidän teatterissa muuttui, ja nyt ollaan aika samassa tilanteessa. Koimme, että nyt on hyvä hetki vilkaista, että mitä sitä on tullut tehtyä, tuottaja Kivimäki taustoittaa.

Samaan aikaan alkoi myös tuottajaparin taival ylioppilasteatterissa. Molempien ensimmäinen kosketus joensuulaiseen teatteriharrastukseen oli Pisarat Seitsemän.

– Haluttiin myös kaivaa vähän omaa teatterimenneisyyttä, kun siihen ilmaantui mahdollisuus. Me olemme siis valinneet näissä Pisaroissa nähtävien esitysten tekstit, niistä ohjaajat sitten ottivat työn alle mieluisimmat, Lampén kertoo kokonaisuuden syntyprosessista.

Uuden elämän antaminen vanhalle lyhytnäytelmälle on ohjaajalle jännittävä tilanne. Lähes kukaan ohjaajista ei tiedä, kuka heidän valitsemansa tekstin on kirjoittanut tai milloin se on saanut ensiesityksensä.
– Ja tämä salaisuus viedään mukana hautaan saakka! Tai oikeastaan ensi-iltaviikkoon, silloin työ- ryhmä näkee ensimmäistä kertaa käsiohjelman, Kivimäki julistaa.

Emilia Toropainen ohjaa nyt ensimmäistä näytelmäänsä ylioppilasteatterissa. Hänen tekstinsä on pakko-oireisuutta käsittelevä Pölyä.
– Se, etten tiedä alkuperäisestä esityksestä mitään, luo tavallaan paineita siihen, että minun versioni pitäisi olla jotenkin parempi. Toisaalta koen kuitenkin, että pystyn tulkitsemaan ja työstämään teks- tiä vapaammin, koska minulla ei ole lainkaan vaikutteita vanhasta, Toropainen pohdiskelee.

Mukana on yksi ohjaaja, joka on nähnyt aivan kaikki Pisarat, siis ihan ensimmäisistä alkaen, joten hän tuntee tekstinsä alkuperäisesityksen. Kyseessä on Joensuun ylioppilasteatterin veteraanitekijä Marja Kuokkanen, jonka valitsema teksti käsittelee incel-alakulttuuria. Incelin nimitys on lyhenne englannin sanoista involuntary celibacy, ja sen mielenmaisema on näyttäytynyt työryhmälle hyvin pelottavana.

– Muutin näytelmän varsin toiveikkaan lopun realistisemmaksi, alkuperäisen käsikirjoittajan luvalla. Mielestäni tämä näytelmä ansaitsee tulla tehdyksi päivitettynä uudestaan, sillä päähenkilön kaltaisia ihmisiä on valitettavasti vielä 2020-luvullakin, Kuokkanen kertoo.

Muut kokonaisuudessa nähtävät lyhytnäytelmät ovat Tuomas Uusitalon ohjaama Melkein 18 kerrosta, Timo Ventolan Lepakot lentävät öisin ja Miiru Mikkosen Objekti.

Pisarat XVII: Arkistojen aarteita, ensi-ilta Kulttuuritehdas Siihtalassa (Nurmeksentie 4) pe 21.2. klo 19. Muut esitykset la 22.2., su 23.2., la 29.2. ja su 1.3., kaikki esitykset klo 19. Liput: 12/10/8€ (nor- maali/alennettu/ISYY-opiskelijat). Tiedustelut ja lisätiedot: tuotanto.joyt@gmail.com / 050 3308180, joensuunylioppilasteatteri.net.